Jooa Aro-Panula viihtyy niin urheilukentällä kuin parrasvaloissakin. Hän pelaa pallopelejä, harrastaa frisbeegolfia ja esiintyy mielellään näytelmissä, valokuvissa ja videoilla.
”Tykkään paljon ihmisistä”, Jooa sanoo. ”Ja siitä, kun on kivaa.”
Jooa on 18-vuotias opiskelija, jolla on Downin oireyhtymä. Hän opiskelee Lehtimäen opistossa, joka tarjoaa koulutusta erityistä tukea ja ohjausta tarvitseville opiskelijoille. Opistossa harjoitellaan opiskelutaitojen lisäksi arjen taitoja ja vahvistetaan itseluottamusta.
Koulussa Jooasta on mukavaa paitsi opiskella myös harrastaa ja viettää aikaa muiden kanssa. Hän pitää myös koulun henkilökunnasta ja opiskelutovereistaan. Jooa viettää lukukauden arkiviikot opistolla. Viikonloppuisin on mukava palata kotiin, omien ihmisten pariin ja omaan huoneeseen.
Äiti Kaisa kertoo, että Jooa pukeutuu, syö ja peseytyy itsenäisesti. Hän tarvitsee kuitenkin ohjausta ja kannustusta siihen, että arjen asiat tapahtuvat oikeaan aikaan. Jos jokin tekeminen ei juuri sillä hetkellä Jooaa kiinnosta, alkuun pääseminen voi vaatia motivointia.
Ennakointi helpottaa Jooan arkea. Kun tulevista menoista puhutaan hyvissä ajoin, niihin on helpompi valmistautua kuin silloin, jos suunnitelmasta kerrotaan vasta lähtöhetkellä. ”Mieluisaan menoon Jooa saattaa toisaalta innostua lähtemään hyvinkin nopeasti”, Kaisa kertoo. Jooa ei osaa lukea eikä kirjoittaa, joten hän tarvitsee avustajan apua asioiden hoitamisessa.
Liikunnasta onnistumisen iloa
Liikunta kuuluu Jooan elämään monella tavalla. Hän pitää sulkapallosta, jalkapallosta ja frisbeegolfista, joita hän pelailee ystävien, koulutovereiden ja perheen kanssa.
Lehtimäen opiston olympialaisissa Jooa osallistui kolmiotteluun, jonka lajeina olivat pituushyppy, kuulantyöntö ja juoksu. Kotiin tuomisina olivat mitali ja iloinen mieli.
Myös perheen yhteisiin harrastuksiin kuuluu liikuntaa, esimerkiksi keilakerho. Keilailu tuo arkeen mukavaa vaihtelua ja yhteistä tekemistä.
Eräästä keilailukerrasta Jooalle on jäänyt erityisesti mieleen hetki, jolloin äidin pallo pyörähti ränniin. ”Äiti sähläsi”, hän kertoo. Onnistuneita kaatoja sen sijaan juhlitaan yhdessä.
Jooa viihtyy parrasvaloissa
Urheilun lisäksi Jooa pitää musiikista ja esiintymisestä. Hän on ollut mukana koulun näytelmissä ja esiintyy mielellään myös valokuvissa ja videoilla. Hän kuuntelee paljon myös ulkomaisia artisteja.
Jooa viihtyy kameran edessä mutta pitää myös itse valokuvaamisesta. Hän on tehnyt ottamastaan kukkakuvasta äidilleen upean taulun.
On tärkeää saada olla oma itsensä
JOOA ARO-PANULA
Musiikkielämyksistä erityisesti Robinin konsertti vuosien takaa on jäänyt hänen mieleensä. Rauhallisempina hetkinä Jooa kuuntelee kirjoja.
Iltaisin häntä viihdyttävät esimerkiksi Risto Räppääjä ja Vaahteramäen Eemeli.
Parasta on olla yhdessä
Kesäisin Jooa matkustaa perheensä kanssa asuntovaunulla. Kesällä 2026 perhe kävi muun muassa Vaasassa ja Kolin jylhissä maisemissa.
Perheen mökki sijaitsee vain seitsemän kilometrin päässä kotoa. Siellä käydään kesäisin usein esimerkiksi saunomassa. Jooa ihailee myös isoveljensä moottoripyörää.
Perhe osallistuu myös Keurusseudun kehitysvammaisten tuki ry toimintaan ja retkille. Niillä nuoret, sisarukset ja vanhemmat tapaavat muita samankaltaisessa elämäntilanteessa olevia. Samalla koko perhe saa vertaistukea ja viettää mukavaa aikaa yhdessä. Parasta on olla joukossa, jossa jokainen voi olla juuri sellainen kuin on.
Kaisan mielestä on tärkeää, että kehitysvammaisille ihmisille järjestetään toimintaa heidän omilla ehdoillaan. Tavallisessa harrastusryhmässä meteli voi olla liian kovaa tai sääntöjä voi olla vaikea ymmärtää. Osallistuminen voi myös vaatia enemmän aikaa ja avustajan mukanaoloa. Kun toiminta on suunniteltu osallistujien tarpeisiin, jokaisella on paremmat mahdollisuudet tuntea olevansa tasavertainen muiden kanssa.
Lisäksi Jooa on käynyt koulun kanssa huvipuistoretkellä, jossa hän uskaltautui hurjiinkin laitteisiin.
Hyvä mieli tulee läheisistä
Jooalle läheisiä ovat vanhempien lisäksi sisarukset ja serkut. Myös hyvä ruoka tuo iloa. Lempiruokaa on porokeitto, ja herkkujen joukosta kärkeen nousevat munkit, limsa ja karkit.
”Tykkään syödä herkkuja”, Jooa nauraa.
Kotona Jooalla on joukko rakkaita pehmokoiria ja -nalleja. Pehmot auttavat häntä käsittelemään päivän tapahtumia ja erilaisia tunteita.
Jooalta ei tarvitse kauan kysellä, mistä hyvä mieli syntyy. ”Äidistä!” hän vastaa. Hetken mietittyään hän lisää: ”Tykkään paljon, kun isä pelleilee.”
Pieni ele tukee vammais- ja terveystyötä
Kehitysvammaisten Tukiliitto on mukana Pieni ele -vaalikeräyksessä. Keräyksen tuotolla tuetaan kotimaisten vammais- ja terveysjärjestöjen toimintaa sekä pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten hyvinvointia.